taidemuraali suomalainen taide

”Vuoren Varsat”

Osoitteeseen Keskikatu 22 40100 JKL olen suunnitellut ja toteuttanut taidemuraalin nimeltään ”Vuoren Varsat”. Muraalin on tilannut taloyhtiö. Päälle 30metriä leveä ja 170cm korkean muurin teos sisältää kolme pääelementtiä; 12 varsaa, Harjun Iltasoitto sekä Jyväskylän kaupungin siluetti.


Periaatteeni on luoda merkitykityksellistä ja kaunista taidetta. Koen suurta etuoikeutta ja kiitollisuutta siitä, että saan toteuttaa sen. Taidemuraali ammentaa paikallisesta kulttuurista ja historiasta. Aihe symboloi alueen kasvatuksellista merkitystä jyväskyläläisille lapsille ja nuorille. Varsojen liike kuvailee keskustan elämänvoimaa ja mukailee Jyväskylän liikunnallista identiteettiä. Aihe on visuaalisesti kaunis, mutta avautuu paikalliselle merkityksellisemmin.


Muuri sijaitsee keskellä useita merkittäviä kouluja, joista syntyi ajatus kuvailla lapsuutta, nuoruutta, elämäniloa ja alkua. Lähellä sijaitseva Hipposhalli vei ajatukset urheilijoihin ja dynaamisiin aiheisiin. Hippoksen historia raviratana tarjosi luonnollisen oivalluksen hevosista, kirmaavista varsoista täynnä elämää.


Hevosella oli erityislaatuinen rooli Jumalatar Athenan (Jyväskylään viitataan usein Suomen Ateenaksi) tarinassa, mutta niin on suomalaisessa mytologiassakin. Sen mukaan ensimmäinen hevonen taottiin vuoren sisällä Alisen väen, eli hiisien toimesta. Hevosen pää oli kivestä, kaviot kalliosta, sääret raudasta ja selkä teräksestä. Tahvatar oli hevosten jumalatar, suojelija ja esiäiti, jolta ihmiset pyysivät suojelusta entisaikoina laiduntaville hevosilleen.


Kansantarinat, sadut ja uskomukset näkyvät kielessä ja siinä, mitä ne edustavat edelleen suomalaisille. Mytologian syntytarina viittaa Keski-Suomen mäkisiin maisemiin, Jyväskylän vuoriin sekä alueen teollisuuteenkin. Kaikki johdonmukaisuus ja harmonia luovat muraaliin iättömyyttä ja ajankohtaisuutta.

”Hiiest’ on hevosen synty, Vuoresta valion varsan, Tuli-uksessa tuvassa, Rautaharjassa pajassa, Pää sen on kivestä pantu, Kaviot on kalliosta, Sääret rauasta rakettu, Teräksestä selkä tehty.” (Suomalainen kansanrunous)


Yksi tärkeä elementti on myös musiikki. Nuotit ovat yksi visuaalinen tapa ilmaista sitä ja muurin muoto on optimaalinen nuottirivistölle! Lähellä on musiikkikampus ja Jyväskyläläisille tehdyn kyselyn mukaan Harjun Iltasoitto on tärkein paikallinen ilmiö. Oli luonnollinen valinta sisällyttää muraaliin suora symbolinen viittaus ”Laulu Synnyinseudulle”-kappaleeseen.


OI, PÄIVÄT SEUTUVILLA PÄIJÄNTEEN,
OI, TUTTU KELLON KILKE KOIVUHAASTA!
NIIN KIRKAS TUNNE NOUSEE SYDÄMEEN
KUIN MUISTO JOSTAIN KAUKAA ONNEN MAASTA.
OI, MATKAT KORVEN POIKKI NAAPURIIN,
KUN POLKU KIERTÄEN KÄY LAMMEN RANTAA,
OI, RETKET SAARIHIN JA POUKAMIIN,
KUN AURINKO TAAS LÄMMÖN ARMAAN ANTAA!
(Harjun Iltasoitto: Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama ”Laulu synnyinseudulle”)


Paikalliset tunnistavat varmasti tutun siluetin taustalla, mikä tekee muraalista vielä enemmän ”oman”. Symbolisesti siluetti tekee merkityksistä myös osoitettaan laajemman, koko Jyväskylää ja sen asukkaita koskevan kuvailun.

Idea tähän suunnitelmaan on saanut alkunsa keskusteluista taloyhtiön kolmen jäsenen kanssa. Ydinidea sai lihaa ruotoonsa paikan päällä muurin mittasuhteista ja ympäristöstä, sekä myöhemmin kolmesta pääelementistä lukemalla.

Suunnitelma ja toteutus ovat vahvasti minun taiteeni näköiset. Olen erittäin innoissani että sain ilmaista paikallista identiteettiä ja kiitollisuuttani Jyväskylää kohtaan tällä visuaalisella tavalla. Taloyhtiö ja isännöitsijä ovat olleet innossani mukana täydellä sydämellä. Luvat muraalin toteuttamiseen on Jyväskylän Kaupungin kuvatoimikunnalta ja rakennuspuolelta sekä sähkökaapin maalaamiseen Elisalta. Paikalliset asukkaat ovat osoittaneet tukea ja kiinnostusta toteutusvaiheessa runsaasti, olen hyvin otettu saamastani palautteesta.

Voit seurata muraalin valmistumisprosessia ja keskustelua somesta. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan, vastaan mielelläni kaikenlaiseen aiheeseen liittyvään tiedusteluun.